Näyte

Järjestöhaukan viikkokatsaus 14. syyskuuta 2026

Tämän katsauksen tilaajat saivat sähköpostiinsa maanantaiaamuna. Sivu on näyte — uusi viikkokatsaus ilmestyy tilaajille joka maanantai.

Järjestöhaukka · Viikkokatsaus
Maanantai 14. syyskuuta 2026 · viikko 37 · 7.9.–13.9.

Maanantaisin ei tule aamukatsausta. Sen sijaan saat tämän viikkokatsauksen: syväluotaavan koosteen koko viime viikosta — mikä toistui, mikä muuttui ja mihin suuntaan kenttä liikkuu. Yksittäiset uutiset olet jo lukenut; tässä katsotaan, mitä niistä yhdessä seuraa. Huomenna tiistaina aamukatsaus palaa normaalisti ja käy läpi tuoreet uutiset sekä sunnuntailta että maanantailta.

Viikko 37 — kolme valvojaa alkoi arvioida samaa kysymystä: millä ehdoilla julkista rahaa ja julkista vastuuta jaetaan.

3956 juttua · 305 järjestöjen omaa nostoa · suurin nousija: "datakeskus" 4.6x

Viikon kaari

Viikon 3 956 koodatussa jutussa tehtiin vähän uusia päätöksiä ja arvioitiin paljon jo tehtyjä. Kentällä viikko näkyi silti konkreettisimmin: tamperelainen Artteli-kumppanuusyhdistys irtisanoo 11 STEA-avustuksella työskentelevää, Niceheartsin neuvottelut päättyivät 18 irtisanomiseen, Nuorten Palvelu lopettaa Vertzi-toimintansa 14. syyskuuta ja Paremmin Yhdessä kertoo koko toimintansa jatkuvuuden olevan uhattuna. Peruste on kaikissa sama: epävarmuus avustusrahoituksen jatkosta — ei vielä tehty avustuspäätös. Sopeutus ei rajoitu avustusrahoitteisiin yhdistyksiin: myös Sitra käynnisti muutosneuvottelut.

Toinen juonne on laillisuusvalvonta. Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri on puuttunut sosiaali- ja terveysministerin toimiin järjestöavustusten kriteerikiistassa, ja oikeuskansleri tutkii myös pääministerin toiminnan Garden Helsinki -hankkeen 35 miljoonan euron tuen valmistelussa — opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan tuelle ei asetettu yhtään ehtoa. Kuuloliitto nostaa saman kysymyksen kansainväliselle tasolle ja kysyy suoraan, aikooko Suomi irtautua YK:n vammaissopimuksesta, kun vammaisjärjestöjen rahoitusta leikataan.

Kolmas juonne on hyvinvointialueiden rahoitus, ja siellä riita on jo tuomioistuimissa. Hallinto-oikeus palautti Etelä-Pohjanmaan rahoituspäätöksen valtiovarainministeriölle, koska diagnoositietojen vaikutusta ei otettu huomioon, ja Keski-Suomi aikoo valittaa omasta lisärahoituspäätöksestään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Etelä-Karjalassa käynnistyi valtion arviointimenettely, kun taas Etelä-Savon Eloisa sai lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Tämä on se pöytä, jossa järjestöjen kumppanuus- ja hankerahoista päätetään ensi vuonna.

Neljäs arvioija on valvontavirasto. Lupa- ja valvontavirasto keskeytti Plastic Surgery Centerin Helsingin yksiköiden toiminnan ja aiemmin Lääkäriklinikka Esteticin palvelutoiminnan; taustalla on 27-vuotiaan asiakkaan kuolema rasvaimua edeltäneen puudutuksen yhteydessä. Viikonloppuna kuva laajeni: MTV:n haastattelema asiakas kertoo jääneensä elämään pysyvien vaurioiden kanssa, ja Savon Sanomien referoiman Iltalehden selvityksen mukaan klinikkayhtiöiden taloustiedoista löytyy laiminlyöntejä ja lainarahan liikuttelua yhtiöiden välillä.

Kaksi ääntä, yksi kysymys

Viikonloppuna järjestörahoituksesta tuli vaalikampanjan kiistakapula. Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoi hallituksen vihaavan järjestöjä, mistä kokoomus närkästyi joukolla (Ilta-Sanomat), ja kokoomuksen Pia Kauma käänsi kysymyksen takaisin: mitkä päätökset opposition on tarkoitus perua ja mistä rahat otetaan (Verkkouutiset). Kentän puolelta vastaus samaan kysymykseen tuli mitattuna eikä retorisena: STTK:n kansalaiskyselyssä enemmistö säilyttäisi laajat julkiset palvelut ja kiristäisi mieluummin verotusta kuin leikkaisi perusterveydenhuollosta ja koulutuksesta.

Toinen vuoropuhelu käytiin Helsingissä. Kaupunki haluaa muuttaa suurimman osan Lapinlahden sairaalan rakennuksista yritystiloiksi, ja alueen toimijat ovat suunnitelmasta raivoissaan (Helsingin Sanomat). Pro Lapinlahti mielenterveysseura vastasi tarjoamalla kannattajille valmiin kirjepohjan päättäjille — vaikuttamisen muoto, johon turvaudutaan silloin kun valmistelupöytään ei ole pääsyä. Kaavoituskysymys on muodoltaan toinen kuin avustuskiista, mutta ratkaistavana on sama asia: millä perusteella julkinen resurssi jaetaan ja kenen käyttö katsotaan sen arvoiseksi.

Kentän oma ääni — viikon vuoropuhelut

Pisa-tulokset synnyttivät viikon vilkkaimman asiantuntijakeskustelun, ja kenttä puhui siinä eri kieltä kuin politiikka. SOS-Lapsikylä muistuttaa, että jokaisen tuloksen takana voi olla lapsi, joka epäröi pyytää apua: kysymys ei ole vain oppitunneista vaan siitä, uskaltaako oppilas kertoa vaikeuksistaan. Konkreettinen vastine löytyy HelsinkiMission School to Belong -ohjelmasta, jossa Lovisavikenin koulussa raportoidaan ilmapiirin parantuneen ja oppilaiden yhteyden aikuisiin vahvistuneen. Asiasana lukutaito esiintyi viikon aineistossa 14 kertaa, kun neljän edellisviikon keskiarvo oli 1,3.

Toinen pari kertoo hyvinvointialueiden rakenteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi oppaan hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyn vahvistamiseen, ja samalla viikolla Sairaanhoitajaliiton selvityksessä kerrotaan, että hoitotyötä koskeva päätös voi kiertää jopa kymmenen johtamisporrasta ja että erot alueiden johtamisessa ovat suuria. SuPer sanoo saman työntekijän näkökulmasta: laki velvoittaa laatuun, mutta käytännössä työntekijää kehotetaan tinkimään siitä. Opas ei muuta porrasta.

Kolmas pari koskee perhehoitoa, jossa alueet rekrytoivat ja järjestö vaatii ehtoja. Pohde etsii uusia perhehoitajia erityisesti vammaisille ja ikäihmisille, Itä-Uudellamaalla alkaa maksuton perhehoitajavalmennus ja Vantaan ja Keravan alue houkuttelee sijaisperheitä palkkioilla. Perhehoitoliitto muistuttaa lausunnossaan sosiaalihuollon palvelu-uudistuksesta, että jokaiselle perhehoidon asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä, ja vastustaa asiakasmaksujen korotuksia. Rekrytointi etenee nopeasti, tukirakenteen kirjaaminen hitaasti.

Viikon signaalit
  • Potilasturvallisuudesta tulee kuluttajakysymys. Asiasana esiintyi viikon aineistossa 21 kertaa, kun neljän edellisviikon keskiarvo oli 3,3 — kuusinkertaisesti. Taustalla ei ole vain klinikkakohu: Kuluttajaliitto ajaa potilaiden oikeuksia parantavaa lakimuutosta ja vaatii erikseen potilasturvallisuutta myös esteettiseen kauneuskirurgiaan. Potilaan asemaa aletaan siis puolustaa kuluttajansuojan kielellä, ei vain hoidon laadun.
  • Eläkejärjestelmä palaa vaalikeskusteluun. 15 mainintaa viikossa, edellisten neljän viikon keskiarvo 2,5 — kuusinkertaisesti. STTK puolustaa hajautettua työeläkejärjestelmää, ja Finanssiala etsii säästöjä yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan. Eläkeläis-, vammais- ja omaishoitojärjestöille tämä on ensi kauden toimeentulokeskustelun avaus.
  • Päihdetestaus leviää työpaikoille ilman pelisääntöjä. JHL vaatii alkoholitestausta koskevan lainsäädännön päivittämistä ja katsoo, ettei työntekijää voi velvoittaa PEth-testiin; liiton blogikirjoituksessa käytännön kuvataan karanneen käsistä. Aineistossa ei vielä näy piikkiä, mutta ehkäisevälle päihdetyölle tämä on uusi rajapinta: testi tulee työpaikalle ennen kuin tuki tulee.
  • Työttömyys eriytyy kaupunginosittain. Helsingin kaupungin mukaan työttömyyden alueelliset erot ovat kasvaneet erityisesti itäisessä Helsingissä, ja selittäviä tekijöitä ovat asuntokannan rakenne ja sosioekonomiset erot. Kohdennettua työtä tekevälle järjestölle tieto on käyttökelpoinen: se nimeää alueet, joilla tarve kasvaa nopeimmin.
Mikä liikahti — edellisten viikkojen tutkat

Viikko sitten 7. syyskuuta kysyimme, kuka määrittelee kelpoisen auttamisen avustuksen perusteeksi. Kysymys sai tällä viikolla arvioijan: Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri on puuttunut ministerin esittämien avustuskriteerien valmisteluun. Sen sijaan 24. elokuuta nostamamme Tukiliiton huomio — 50 miljoonan lisäleikkaus tehdään ilman arviota kohderyhmävaikutuksista — ei liikahtanut mihinkään, eikä arviota ole esitetty. Myöskään 31. elokuuta mainittu Länsi-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnan jäsenhaun siirto vuoden 2027 alkuun ei muuttunut, mutta alue avasi alueellisen hyvinvointisuunnitelmansa lausuntoajan: vaikuttamisen paikka on juuri nyt lausunnossa, ei neuvottelukunnassa.

Ensi viikon tutkat
  • Oikeuskanslerin arviot avustuskriteereistä ja Garden-tuesta. Ratkeaa, kestävätkö sosiaali- ja terveysministeriön avustuskriteerien valmistelu ja Garden Helsinki -tuen valmistelu laillisuusvalvojan tarkastelun. Jos menettelyssä todetaan virhe, avustusten myöntämisperusteita joudutaan avaamaan kesken hakukierroksen; jos ei, kriteerit jäävät voimaan sellaisina kuin ne on kirjoitettu, ja kiistan painopiste palaa politiikkaan.
  • Hyvinvointialueiden järjestöhankehaut Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Keski-Suomen hyvinvointialue ottaa vastaan hankeideoita järjestöjen hyvinvointityöhön ja on jo valinnut haun painopisteet, mutta aikataulu ja avustusohjeet tarkentuvat vasta; Siun sote pyytää ehdotuksia työ- ja toimintakykyä edistävistä hankkeista. Rahaa on: STM ilmoitti myöntävänsä 25 miljoonaa euroa sote-alan järjestötoimintaan ja 40 miljoonaa palvelujen kehittämiseen. Ratkeaa, millaisella kriteeristöllä tämä raha jaetaan: jos ehdot painottavat määräaikaista hanketyötä, STEA-leikkauksen jälkeen jäljelle jäävä perustoiminta ei sillä korvaudu; jos ne sallivat jatkuvan toiminnan tukemisen, osa lakkautusuhan alla olevista palveluista voi jatkua toisen rahoittajan alla.
  • Esteettisen alan sääntely. Ratkeaa, eteneekö vastaus yksittäisistä toiminnan keskeytyksistä lainsäädäntöön vai jääkö se seuraavalle hallitukselle: sosiaali- ja terveysministeri on luvannut tiukennuksia, mutta hallitus ei oman arvionsa mukaan ehdi lakimuutoksiin tällä vaalikaudella. Jos sääntely jää, valvonta nojaa jatkossakin jälkikäteisiin keskeytyspäätöksiin — ja kuten Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan huomautti, yksityisissä hoitoloissa tehdyt virheet päätyvät julkisen terveydenhuollon korjattaviksi.
  • Viikon aikana avautuneet haut: Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöjen hankeideat 15.9. alkaen
Euroopan viikko

Euroopan terveysjärjestöt puhuivat viikolla yhdellä äänellä: 187 järjestöä vaatii komissiota palauttamaan kansalaisjärjestöjen toiminta-avustukset EU4Health-ohjelmaan (EPHA), ja saman yhteislausuman julkaisivat myös Mental Health Europe ja EuroHealthNet. Sosiaalipalvelujen verkosto ESN vei parlamenttiin vaatimuksen vahvemmasta sosiaalisesta investoinnista seuraavaan EU-budjettiin. Kiista koskee sitä, rahoitetaanko jatkuvaa toimintaa vai määräaikaisia hankkeita — sama kysymys on Suomessa auki STEA-rahoituksen ja tulevien hankehakujen ehdoissa. Tämä rinnastus on Haukan oma havainto, ei lähteiden.

Lasten verkkoturvallisuus eteni samalla viikolla usealla rintamalla. Eurochild ja yli 140 järjestöä ja asiantuntijaa vaativat ennen komission puheenvuoroa, että sääntely kohdistetaan teknologiaan eikä lapsiin, ja Mental Health Europe allekirjoitti rinnakkaisen lausuman lasten verkkoturvallisuudesta. Alankomaiden hallitus asettui tukemaan EU-laajuista some-ikärajaa (DutchNews), Irlannin mediavalvoja avasi tutkinnan X:stä (TheJournal), ja EIGE muistuttaa, ettei medialukutaidon opetus yksin riitä. Suomalaiselle lapsi- ja nuorisojärjestölle ratkaisevaa on, kohdistuuko tuleva sääntely alustoihin vai lasten käyttöoikeuteen.

Asumispolitiikassa EU liikkui kahteen suuntaan. EUobserverin mukaan unioni haluaa hillitä Airbnb-tyyppistä vuokrausta asumiskriisin helpottamiseksi, ja RTE kertoo kaupunkien saavan valtaa rajoittaa lyhytaikaisia vuokria. Euroopan vammaisfoorumi EDF huomauttaa kuitenkin, että komission kohtuuhintaisen asumisen esitys sivuuttaa vammaisten asumisen. Suomalaiselle asumisen tuen järjestölle tämä tarkoittaa, että esteettömyys kannattaa vaatia kirjatuksi jo valmisteluvaiheessa.

Viikon päätteeksi: Haukan maakohtaiset terveiset ovat Ruotsista

Ruotsi on suomalaisille sote-järjestöille kiinnostava vertailumaa erityisesti idéburen-sektorin aseman vuoksi. Idéburna-organisaatioilla tarkoitetaan yleishyödylliseen tarkoitukseen toimivia organisaatioita, joihin kuuluu esimerkiksi järjestöjä ja säätiöitä ja joiden toiminta ei perustu voiton jakamiseen omistajille. Julkiset hankinnat ovat pääsääntöisesti avoimia eri toimijoille, mutta vuodesta 2023 lähtien tiettyjä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja on voitu varata idéburna-organisaatioille, jos laissa säädetyt ehdot täyttyvät.

Vaaliviikolla järjestöt tekivät Ruotsissa työtä, joka ei kuulu kenellekään viranomaiselle: Sveriges Stadsmissioner kertoo mobilisoineensa heikossa asemassa olevia ihmisiä äänestämään, ja Sveriges Radion mukaan toimintaa kohdennetaan alueille, joilla äänestäminen on vähäisintä. Suomalaiselle järjestölle tämä on muistutus siitä, että matalan kynnyksen kohtaamispaikka on myös paikka, jossa äänestämisestä voidaan ylipäätään puhua.

Kaksi järjestöä valitsi samalla viikolla saman vaikuttamiskanavan: FUB kirjoitti sosiaalipalveluministerille nuorten tahdosta riippumatonta huoltoa koskevasta LVU-laista, ja Riksförbundet Attention lähetti samasta laista oman kirjelmänsä. Suomalaiselle vammais- ja lastensuojelujärjestölle tieto kertoo, mihin ruotsalainen kenttä suuntaa vaikuttamisensa juuri nyt — ja että kirjelmä ministerille on yhä käytössä oleva keino.

Rakenteellinen muutos näkyy toisaalla: Dagens Samhälle kertoo uuden sosiaalipalvelulain lisänneen yhteistyötä aatteellisen sektorin kanssa, ja saman lehden jutussa aatteelliset järjestöt tarjoutuvat ottamaan haltuunsa epäonnistuvia kouluja. Suomessa järjestöjen rooli hyvinvointialueiden palveluissa ratkeaa hankehauissa ja kumppanuussopimuksissa; Ruotsissa muutos lähti liikkeelle lainsäädännöstä.

Anhörigas Riksförbund nostaa esiin tuoreen raportin, jonka mukaan yhä useampi haluaa lopettaa työnsä vanhustenhoidossa, ja arvioi kehityksen heijastuvan omaisiin. Demensförbundet puolestaan käsitteli julkisuudessa Jämtlandin ja Härjedalenin puutteellista muistisairaiden hoitoa ja julkaisi ohjeen äänestämisen tukemisesta silloin, kun ihmisen muisti tai toimintakyky on heikentynyt. Suomalaiselle omais- ja muistijärjestölle jälkimmäinen on suoraan sovellettava malli: äänioikeuden käyttö vaatii tuekseen ohjeistusta, ei vain hyvää tahtoa.

🦅 Mikä on Järjestöhaukka?

Järjestöhaukka seuraa yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta. Se käy joka yö läpi sadat kotimaiset ja kansainväliset lähteet — uutiset, viranomaistiedotteet ja järjestöjen kannanotot — se siivoaa tekoälyn voimin kohinan ja nostaa esiin päivän olennaiset ilmiöt juuri sinun kentältäsi. Se ei listaa linkkejä, vaan ymmärtää ilmiöiden sosiologisen kontekstin: tunnistaa heikot signaalit ennen kuin ne päätyvät valtamedian otsikoihin, ja antaa äänen sille, mitä järjestöt itse sanovat. Mukana on myös joka päivä vaihtuva maa-osio (Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska, Viro, Alankomaat, Espanja, Tanska, Britannia). Valmis, oivaltava tilannekuva sähköpostissasi joka aamu — ihmisen ennakkotarkistamana ja yksityisesti.

Ystävällisin terveisin,
Järjestöhaukka

© Tekijänoikeudet 2026 Järjestöhaukka · Tilaus- ja käyttöehdot

Näin joka maanantai

Aamukatsaus tiistaista lauantaihin ja viikkokatsaus maanantaisin. Ensimmäinen viikko on maksuton.

Tilaa Järjestöhaukka ← Järjestöhaukan etusivulle